Ostaisin..

Hardy Perfectin, 4 tuumaa, uutta sarjaa, LHW. Kätisyyshän on siis käännettävissä näissä uusissa. Naarmut ja käytön jäljet ei haittaa jos mekaniikka on kunnossa. Jos jollain pyörii nurkissa eikä diggaa, niin ota yhteyttä. Keskustelen asiasta mielelläni. EDIT: Ostin joku aika sitten uuden rullan Briteistä. Hintakin oli kohdillaan..

Kenelle kalastamme?

Lohenkalastus on hieno laji.  Talven pitkien pimeiden iltojen ja sidontapenkin äärellä tehtyjen tuhansien lankakierrosten jälkeen kesällä siimaan sidottu taikakalu ui virran poikki ja parhaassa tapauksessa lohi ottaa perhon. Kovan ja kauan odotetun väsytyksen jälkeen rannassa makaa lohi. Voiko parempaa kuvitellakaan? Kala nykykäytännön mukaan mitataan, joskus jopa punnitaan pussissa tai yksinkertaisesti laitetaan pakkaseen. Kuvia otetaan kännykällä eri suunnista ja hetken päästä Some laulaa. On Vacebookkia, Instagramia, ja kaiken maailman blogia (niinkuin tämäkin) johon kalojen kuvat syydetään ja sitten ruvetaan odottelemaan kommentteja, tykkäämisiä yms. Itsetunto kasvaa jokaisesta peukutuksesta ja peilistä tuijottaa entistä kovempi lohimies. Voe Helevetti.. etten paremmin sanoisi. Siis en millään …

Vit……? Vit……? Kuuntelen… jne

Kevät meni yllättävän leppoisasti vaikka kaikki ulkomaan kalastus peruuntui Covidin vuoksi. Nyt heinäkuussa, monen rukouksen ja polvillaan toivomisen jälkeen Norja avasi ovensa ja päästiin porukalla kalalle. Ei menty nyt avaukseen, mutta vedettiin hyvä kahden viikon setti. Kaikki porukasta saivat kaloja ja itsekin sain hienoja onnistumisia, mutta koin myös karvaan tappion… taas. Sateisena iltana sain Glödhäckiin tarttumaan lohen, joka tunnin väsytyksen jälkeen oikoi koukut. Olin niin puhki, että en saanut suustani mitään muuta kuin ”Ei taas..” Jäin kivikolle itsekseni kavereiden antaessa lohduttavia taputuksia selälle, mutta voin kertoa, että vitutti kuin Isoa Oravaa. Olisin varmaan heittänyt romut jokeen ja lähtenyt taksilla kotiin, …

Kevätkalassa, ja vieläpä kotomaassa…

Olimme muutaman kaverin kanssa parina eri päivänä viikon sisälllä Merikarvialla yrittämässä kirkasta taimenta pahimman kalapoltteen pois saamiseksi, kun kerran Speyn reissukin meni munilleen. Kelit olivat hienot ja virtaamat vaihtetelivat 25 kuutiosta sinne viidentoista hujakoille. Pyörimme joen alaosilla, ja itse lähinnä olin Lehtisen kosken alueella, liikkuen sinne tänne vähän sen mukaan paljonko oli väkeä. Itse en tietenkään saanut kuin yhden karkuutuksen, josta voin sanoa sen olleen taimen. Otti vielä paikasta jossa tuskin talviaisia makailee, sekä muutaman tärpin. Kaverit kyllä saivat komeita kaloja, joista yksi olikin miltei kirkas, rasvaevällinen seiskakymppinen. No, jälkimmäisellä reissulla muutaman päivä sitten kävimme makkaran paistossa Holman laavulla ja …