Asquith update

Nyt on hyvä summata viime kauden kokemukset Loomisin Asquith- sarjan neli-ja viisitoistakinttuisista pahloista, joilla suurimman osan kaudesta kalastelin. Jos asia pitäisi tiivistää yhteen sanaan, niin se olisi: “Jes!” Ongin menneenä kautena aika paljon ja varsinkin viisitoistanen oli kovassa ajossa. Säälimättä tippaakaan rytyytin vapaa niin heitoissa, puskissa, kivikolla ja kalojen kanssa ja se suoriutui kaudesta todella moitteettomasti. Vavan keveys, toiminta ja yleinen tuntuma sopivat minulle kuin nenä päähän ja jos lasken käyttötunteja, Asquith sujahti helposti ohi GLX:n, joka sekin sai aikaa. Vavan rytmi sopi minulle oikeastaan kaikilla siimoilla todella hyvin ja siimat, joilla kauden aikana vavalla kalastelin olivat: Triple 1-3-5, Triple …

Samuraiko?

Tässä talvipäivien aikana viimeistelin BD tilauksen Norjaan ja meinasin jo tuskastua perhonsidontaan. Nyt pitäisi alkaa muiden settien tekoon, mutta ajattelin, että teen itselleni muutaman perhon. Sain viime kesänä pari hyvää lohta Samurain muunnoksella. En ollut oikein ottanut todesta tuota Rötiinin luomusta, mutta versioin siitä hieman sulavamman ainakin noin omaan silmään. Sain kalani sellaisella musta- vihreällä versiolla ja jo tuossa syksyllä väkästelin muutaman Strömsön samalla tyylillä askiini. En tiedä onko näissä näöllisesti Samuraita, mutta sidontatyyli, häkilän teko ja rungon dubbaus on samaan suuntaan kuin Ruottin ihmeellä. Nyt sidoin pari lisää ja ainakin omaan silmään tuntuu ottipeleiltä. Latailin ne ne myös instaan, …

Screw the Duke of Roxbourgh

Tässä joulun välipäivinä sairastellessani selailin nettiä ja sattumalta löysin kirjan, jossa oli tarinaa Altasta. Hieman erilainen ja hauska juttu, jonka luin moneen kertaan. Olisin hankkinut kyseisen opuksen, mutta en saanut tilattua, joten päätin tylysti kopsata tekstin screen shoteilla ja aikani ratoksi käänsin sen. Kirjan on kirjoittanut Jim C. Chapralis ja kirja kantaa nimeä A Lifelong Love Affair with Angling. Kyseinen painos on käsittääkseni vuodelta 2002, joten tarinassa esiintyvät summat voivat tänä päivänä olla todella hurjat. Tarina sijoittuu 1960-luvulle. En tietenkään millään tavoita samaa moodia kuin alkuperäinen teksti, mutta sallinette silti minun tänne omille sivuilleni päivytystä tehdä 😉   Paskat Roxboroughin …

Pelastaja?

Kuten jo moneen otteeseen olen tuskaillut, Bartleetin nelosia tuplana on ollut helvetin hankala löytää enää mistään. Minulla on yksi tilaus Norjaan Black Doctoreista ja haluaisin tehdä neloset johonkin mukavaan koukkuun. Katselin paikallisessa kalastusvälineliikkeessä koukkuja ja miellyin tähän Partridgen uuteen, siis minulle uuteen, Patriotin nelosen tuplaan. On kyllä niin samanoloinen koukku kuin perinteinen nelosen Bartleetti juurikin tässä koossa. Kutonen oli jo mielestäni turhan lyhyt varreltaan, mutta niin se oli Bartleetissakin. Koukun silmä on uudessa selvästi isompi ja väri on sellainen nikkelin tumma. Aika näyttää onko tämä samanveroinen kuin vanha koukku, mutta näyttää kyllä lupaavalta.   Oikealla uusi koukku   Yllä uusi …

Paljonko sen pitää kestää..

Viime kausi oli hyvä. Sain hyvin kaloja ja hyvä ystäväni ja Master Chef  T.B tulitti lohta tonttiin oikein urakalla. Kuljimme kalassa pohjoisessa yhdessä pariin otteeseen ja hommat toimivat kuin junan vessa. T.B lukeutuu pitkäaikaisiin kalakavereihini muutaman muun hyvän kaverin ohella. Harvoin tapaa noin joviaalia, mutta samalla niin rentoa kaveria. T.B on hyvä esimerkki lohimiehestä, joka ottaa kaiken ilon irti lomalla olemisesta. Myös kalastuksellinen kehitys on ollut näiden vuosien aikana todella merkillepantavaa. Enihau, sidoin keväällä T:lle perhoja- Vimuja, Strömsöitä ja sen sellaisia putkia. Kesän kuluessa T onki suurimman osan ajasta Vimulla ja tulokset olivat jäätäviä. Heinäkuun puolenvälin reissulla oli sellainen “hiljainen” …

Ohutta alapilveä..

Tässä iltojen pimetessä tuli mieleeni hauska tarina tuosta viime keväältä. Tämähän ei suoranaisesti liity kalastukseen, mutta kalamatkaan kylläkin. Olimme Villen kanssa lentäneet Helsingistä Tukholmaan toukokuussa matkalla Emille. Olimme Arlandan kakkos- terminaalissa, ja odottelimme laukkuja hihnalla. Tokaisin Villelle, että ei varmasti tule säkit ja putket tästä, koska niin kävi edellisenäkin vuonna. No, siinä odottaessamme paikalle tuli paikallinen rajavartija, joka notkui siinä meidän vieressä. Kysyin hepulta, että tietääkö hän, mistä erikoisromut tulee, kun hihnalta ei enää tule mitään, ja meidän kamat on jossain. Hä tiesi kertoa, että suuret kassit ja vapaputket tuodaan hissillä kohta meille. Siinä rytäkässä hän kysyi, mihin ollaan menossa. …