Kevään korvalla

Paljon on jäitä kasautunut edellisestä kirjoituksesta. Aika ei vain tunnut riittävän kaikkeen ja oikeitakin töitä on tehtävä, jotta voi harrastaa.

Perhoja on tullut sidottua, olen käynyt vetämässä esitelmiä, kirjoittanut muutaman artikkelin ja puuhastellut pidempiaikaisen projektin parissa, joka kevään aikana valmistunee, toivottavasti. Tästä myöhemmin lisää..

Mutta asiaan.. Olin tuossa männä viikolla Helsingissä vetämässä pienen esityksen. Kiitti kaikille paikalle tulleille, oli mukava ilta ja kivasti järjestetty. Kun ajelin kotiin Suomen Helzzingistä pohdiskelin tuleva kesää ja kalahommia ylipäätään. Minua on vaivannut suunnattomasti muutama, monen muun mielestä varmasti mitätön juttu.

Ensinnäkin, kalastuksen saatavuus, tai toisin sanoen mahdollisuus ylipäätään kalastaa lohta; Kalalupien ja Lodgejen yms hinnat alkavat olla aivan poskettomia ja tälläisellä tavan tallaajalla kuten minä, alkaa tulla raja vastaan. Halu kalastaa on kova, mutta kun katselee kesän kalastuksiin kulunutta summaa, alkaa morkkis iskemään jo kevään korvalla. Viime kesä oli todella kallis, mutta tietysti kalastinkin paljon. Paikoilla missä ongin, kalastus on vielä jollain tavalla käsiteltävissä rahallisesti, mutta kun jossain vaiheessa kuitenkin hommat muuttuvat, täytyy vakavasti puntaroida realiteettejä.  Onneksi Norjalaisilta rannoilta löytyy vielä muutamia Gruneiereitä, joille raha ei merkitse ihan kaikkea…

Tottakai viikon pystyy kalastamaan kesässä lohta vaikka kalliimmallakin, mutta kun minä haluaisin onkia koko kesän..

Nyt Pääsiäisen jälkeisellä viikolla lähden Team Prostatan kanssa Speylle, ja olisi kiva käydä jossain Toukokuussa suoristelemassa siimoja. Kesäkuu on jäänyt väliin jo monena suvena, koska heinäkuun reissut ovat  niin penteleen hintavia ja ne poolit, joissa tykkäsin aikanaan kalastella, ovat nyt niin miehitettyjä ja ylihintaisia, että ei kiinnosta mennä sekaan.  Toisaalta, olen ollut kyllä onnekas, kun olen saanut kalastella paikoilla joista todella pidän ja mukavassa porukassa. Kyllähän siitä jo tietty kannattaa maksaakin.

Kun aloin käymään aikanaan Reisalla, lupa maksoi muutaman sata Kruunua. Nyt samasta kortista saa pulittaa kymmenkertaisen hinnan, ja siihen lisätään muut kulut päälle. Ja vielä, todennäköisesti, joka päivälle ei välttämättä saa korttia. Kun onkii heinäkuun, voikin sitten syksyllä syödä näkkileipää. No, kaikki on tietysti suhteellista, eikä mikään tietysti ole kallista jos on pätäkkää millä mällätä.

Vaikka itse tuntee vielä pääsevänsä kohtuu kustannuksilla, niin oikein hirvittää “oikeiden” Lodgejen hinnat. Saati kun vielä niissäkään ei todellakaan aina luodut mielikuvat kohtaa todellisuuden kanssa. En siis tarkoita mitään tiettyä paikkaa, mutta kun ajan saatossa olen tutustunut Over seas- matkailijohin, ja kuunnellut heille luoduista mielikuvista ja sittemmin toteutuneista realiteeteista, täytyy sanoa, että tuollainen Lodge- homma ei taida olla minua varten, ainakaan jos siitä joutuu täyden hinnan pulittamaan.

Olisi kiva, jos jostain löytyisi vielä sellainen joki, jossa raha ei merkkaisi niin paljoa. En kaipaa kymmeniä lohia kauteen, mutta tietysti mahdollisuus isompaan kalaan olisi positiivista. Paikka, jossa saisi olla “omiensa” kanssa ja saisi kalastaa mieleisellään tavalla.  Oma paikka olisi kiva, mutta taitaa olla aika kaukana todellisuudesta.

No, toisekseen olen kelaillut tätä kotimaan vaelluskalastuspolitiikkaa. Välillä kyllä tuntuu siltä, että joillakin tahoilla kusta päät täynnä. Ne tahot, jotka ovat palleilla, josisa päätöksiä tehdään ovat joko imbesillejä tai totaalisen tietämättömiä todellisuudesta. Tässä välissä ei kannata edes puhua poliittisista päättäjistä, varsinkin kun katsoo Edesmenneen hallituksen toikkarointia. Mikähän siinä on, että kun ihminen menee politiikkaan mukaan, saati pääsee Eduskuntaan, niin johan kelkan kääntö alkaa. Yksi pätevä sentään Maatalousministeri on ollut, nimeltä mainitsematta, ja taisi vielä olla Keskustalainen. Mutta sai aikaan hyvää vaelluskalapolitiikassa.. Nykyään kukaan poliitikko ei tiedä näistä hommista mitaään tai ei yksinkertaisesti uskalla astua esiin.

Mikä helvetti siinä on, että kaikkien osapuolten, jotka liittyvät tavalla tai toisella merestä jokiin vaeltaviin kaloihin pitää olla tukkanuottasilla keskenään? Eihän se ole kenenkään etu, että kalojen jokiin palaamista rajoitetaan millään tasolla. Ei merellä, eikä jokivarsissa..

Ymmärrän kyllä realiteetit ja kansakuntamme historian asioiden suhteen, jotka aikoinaan ajoivat tilanteeseen jossa nyt vaelluskalaknatoinemme olemme. Sodan jälkeen jouduttiin tilanteeseen, jossa piti vain selvitä, joten ymmärrettävistä syistä kalakannat tuhottiin monestakin joesta. Mutta nythän ei enää olla samassa tilanteessa. Tosin ilmaston muutos tuo paineita vesivoiman lisäämiseen.

Se täytyy ymmärtää, että Suomea ja Ruotsia ei voi verrata lohihommissa keskenään. Ruottalaisilla on ollut niin paljon paremmat avaimet kuin meillä, että vertaaminen ei oikein pelitä. Niillä on Etelä- Ruotsi, josta saa parikin satoa kauteen, meillä on Pohjanmaa. Jos nyt katsotaan aluetta, jossa on esim Byske, Lögde yms joet, niiden valumakorkeus ja ympäröivät maat ovat ihan eri tasolla kuin meillä. Tosin onhan meillä ollut lähes joka joessa vaelluskanta, mutta nekin on sanan merkityksessä Kustu piloille. Meille jää enää oikeasti potentiaalisina Teno, Tornio, jollain tasolla Simo ja surkuhupaisa Kemijoki ja etelässä Kokemäki sekä Kymi. Eikä Ruotsi sotinut silloin me nahisteltiin.

Teno.. huoh… se vääntö ei taida ikinä loppua….

Hyvä ystäväni Oraluoman Mika on saanut pestin Ely- keskukselta. Hyvä homma, mutta ei varmaan mikään kauhean kiitollinen tontti.

Ostin ja sain perhoja. Ne tulevat kesän kalastuksiin, mutta myös projektiin, josta aiemmin mainitsin. Komeita kapistuksia. Nämä ovat Reinolan Jarkon käsialaa

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *