Kevätkalassa, ja vieläpä kotomaassa…

Olimme muutaman kaverin kanssa parina eri päivänä viikon sisälllä Merikarvialla yrittämässä kirkasta taimenta pahimman kalapoltteen pois saamiseksi, kun kerran Speyn reissukin meni munilleen. Kelit olivat hienot ja virtaamat vaihtetelivat 25 kuutiosta sinne viidentoista hujakoille. Pyörimme joen alaosilla, ja itse lähinnä olin Lehtisen kosken alueella, liikkuen sinne tänne vähän sen mukaan paljonko oli väkeä.

Itse en tietenkään saanut kuin yhden karkuutuksen, josta voin sanoa sen olleen taimen. Otti vielä paikasta jossa tuskin talviaisia makailee, sekä muutaman tärpin. Kaverit kyllä saivat komeita kaloja, joista yksi olikin miltei kirkas, rasvaevällinen seiskakymppinen.

No, jälkimmäisellä reissulla muutaman päivä sitten kävimme makkaran paistossa Holman laavulla ja paikalle pyöräili paikallenen hemmo, jonka kanssa turistiin tovi. Puhuimme joen kaloista ja siitä mikä voisi olla Merikarvianjoen tulevaisuus. Itse olisin vahvasti sitä mieltä, että joella pitäisi tehdä radikaaleja toimia ja lopettaa kirjolohen istutus ja panostaa siihen, että jokeen saataisiin nousemaan enemmässä määrin taimenta ja lohta.

No joo, niinkuin kaverini sanoi, että ”Tää on niin vitun piloilla ton kirjon ja rahan takia, että menetetty peli”, mutta jotenkin näkisin Merikarviajoen tulevaisuuden valoisampana. Olen itse kalastellut siellä yli kolmekymmentä vuotta ja ainakin tänä keväänä taimenta on tullut hyvin. Tosin, niistähän suurin osa on talviaisia ja rasvaevättömiä kaloja, mutta näyttää siellä olevan oikeitakin kaloja seassa.

Ymmärrän kyllä taloudellisen puolen asiassa. Kirjon lykkääminen edesauttaa paikallisia yrityksiä, mutta väittäisin, että jos panostettaisiin tulevaisuuteen tosissaan ja saataisiin oikeat kalat jokeen, olisi taloudellinen tulevaisuus parempi. 

Joessahan on hyvä potentiaali palauttaa se edes jollain tavalla takaisin pisteeseen, jossa se on ollut aikoinaan, mutta se vaatii toimia, joita ymmärrettävästi kukaan ei halua lähteä ajamaan. Ensinnäkin, se veden panttaaminen on kesällä on ihan perseestä, ja sillä jo estetään kalojen luontainen rytmi. 

Jos nyt vaikka verrataan lahden toiselle puolelle, niin siellä on ymmärretty lohen ja taimenen arvo ja asioille tehdään jotain. Joesta huolen pitäminen vaatii tekemistä, kuten esimerkiksi matalan veden aikaan pitäisi putsata kutupaikkoja, kuten Ruotsissa tehdään.

Ehkäpä istutukset pitäisi sen kirjon sijasta korvata taimenen ja lohen poikasella ja lopettaa lyhytnäköinen rahankeruu. Ja taas, ymmärrän kyllä, että pisnes perustuu siihen kirreen, mutta näin aktiivikalastajan näkökulmasta se oikea kala olisi ihan helvetisti parempi vaihtoehto.

Väittäisin, että en ole mielipiteeni kanssa yksin…

No, tietysti täältä huuteleminen on helppoa. Ja onhan siellä yritettykin panostaa aisoihin, mutta jokuhan siellä mättää, kun hommaa ei saada pelittämään niinkuin pitäisi. En todellakaan väitä olevani tietoinen paikallisesta politiikasta, saati laajemmasta politisoinnista asian ympärillä, mutta ei tässä mikään Einstein tarvi olla, että näkee mistä kana kusee. Paikalista vapaaehtoisuutta ja miksei vaikkapa aktiivikalastastajienkin toimesta tulevaa vapaaehtoista talkoilua kaivattaisiin, ja uskon, että sellaista saataisiin aikaan, kunhan asiat menisivät siihen suuntaan, että tulevaisuudessa olisi mahdollista tehdä Merikarviasta sellainen joki, johon nousee reilusti taimenta ja lohta. 

Jos nyt vielä verrataan vaikkapa Ruotsiin, siellä nousee joka helvetin pikkupuroonkin taimen. Ja kalastuksen taloudellinen arvo on ihan eri luokkaa kuin kirjolohijoen tuotto.

Olisihan se aika hienoa, että Merikarvialle saapuisi ympäri Tellusta ihimisä kalastamaan meritaimenta ja lohta. Voisin kuvitella kuinka paikallinen toimintakin hyötyisi kalastajista, jotka toisivat oikeasti rahaa paikallisten palveluiden tuottajille.

Huoh….

Mikäs näissä maisemissa on siimoja oikoa…

14 Asquith ja neliviiskymppinen perä+ omatekoinen tippi. Hyvä ja helppo setti

1 comment

  1. Todella hyvä teksti, Suomi on valitettavasti kehitymaa kalastuksen suhteen. Tuntuu ettei tietyt tahot halua katsoa tulevaisuutteen, vaa eletään hetkessä ja katsotaan kirstun pohjalle mitä siellä on. Raha on merkitsevä asia näissäkin hommissa.

Vastaa käyttäjälle Jesse.P Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *