Perimmäinen kysymys, jota lähdemme ruotimaan kuuluu seuraavasti: ”Mihin perhoon mikäkin koukku?” Kuten jo aiemminkin, harmittelen taas tähänkin väliin Partridgen Bartleet tuplanelosten häviämistä markkinoilta. Kun sidon koukkuperhoja olen kohtuullisen ronkeli koukusta. Esimerkiksi, jos sidon yksihaaran valintani on ollut jo monen vuoden ajan Gamakatsun T10-6H sarjan koukut, yleensä koossa 1 ja 2/0. Syy tähän on yksinkertaisesti se, että tuo koukku on miellyttavän mallinen, julmetun terävä ja ennenkaikkea tukeva. Mikäli teen kaksihaaroja, ykkösvalintani on/olisi tuo edellä mainittu Partridgen tupla nelonen Bartleettinä, mutta olen tyytynyt, lähinnä tuttavien suosituksesta myös Kamasanin vastaaviin. Miksi joku koukku sitten sopii juuri tiettyyn perhoon? Tietysti se on katsojan …

  Alaotsake ei siis tarkoita mitään sido-hakkaa-kakkaa- vinkkejä, vaan perhonsidonta- sellaisia. Olin tuossa joku aika sitten vetämässä taas sidontaa, ja tuli huomattua, että monille, varsinkin sidonta-uran alkutaipaleella oleville ja miksei kokeneemmillekkin, oli muutama kikkakolmonen jäänyt tietämättömäksi. Kun sidotaan 2- haara koukkuun, kalastusperhoon helaa pyöreästä tai soikeasta tinselistä, oli se sitten muovi tai metallipäällysteinen, toimin itse seuraavalla tavalla: 1.sidon materiaalin koukun päälle 2.lähden kiertämään tinseliä halutun kierrosmäärän kohti koukun mutkaa 3.saavutettuani halutun helan mitan, tuon toisen haaran takaa, haarojen välistä tinselin ylös, ja vien sen helan yli, ja sidon kiinni. Etuna tässä on, että on helpompi viedä tinseli siististi rinnakkain, ja …

  Erään keskustelun yhteydessä minua pyydettiin ottamaan kantaa asiaan, joka koskettaa meitä kaikkia, jotka kalastavat lohta Norjassa. Ja miksei muitakin kalalajeja. Nimittäin, tuo monenlaista mielipidettä herättävä desinfiointi, siis kalastusvälineiden, ei sukukalleuksien. Olen kauhulla kuunnellut sieltä täältä eri tahojen tarinoita siitä, miten tuota ”munapyykkiä” voisi kiertää. Olen varmasti tyhmä, ja myönnän sen, mutta miksi sitä pitäisi kiertää? Valotetaan nyt niille, jotka asiaa eivät tiedä, mistä kaikki sai alkunsa, siis todennäköisesti. Vuosikymmeniä sitten, ennenkuin tiedettiin lohiloisen, Gyrodactylus salaris olemassa olosta, n. 70- luvun puolessa välissä, norjalaiset ostivat Ruotsista lohenpoikasia, joiden mukana lohiloinen levisi norjalaisiin jokiin. Täållä hetkellä n. 40 jokea on saastunut. …

  Sattuneen hyvin onnistuneen kela-yhteistyön jälkeen Lindenin Pepen kanssa, postilaatikkooni kolahti kirjekuori Pepeltä. Avasin kuoren ja sisältönä oli ampupää, jollaisesta olimme keskustelleet hieman aiemmin. Olin toivonut kohtuullisen lyhyttä interrunkoista siimaa, sellaista, johon voisin vaihdella erilaisia tippejä. Tarkoitus olisi käyttää sitä muutamassa ahtaassa paikassa, ja silloin, kun täytyisi kahlata syvälle ja tarjota pyytöä hieman pintaa syvemmältä. En sen paremmin kysellyt Pepeltä mitä aineksia siihen oli käytetty, mutta mikä minua ihmetytti, oli interin perässä oleva musta n. metrinen siiman pätkä. Kysyin Pepeltä asiaa, ja sainkin hyvin valaisevan selvennyksen asiasta. Tarkoitus olisi, että voisin liittää tuohon runkoon minkä tahansa tipin, vaikkapa interin tai …

  Vuodet vierivät, päälaen suoja ei enää vahvistu ja Zacapaa on kannettu laatikkottain ulos yksinoikeuden omaavasta alkoholiliikkeestä. Katselin vanhoja paperikuva- albumeita ja löysin sieltä kuvia 90- luvun puolenvälin hujakoilta Stjördalilta ja Verdalilta, keski- Norjasta. Oli elokuun loppu, tuona kyseisenä aikana. Olin juuri palannut Libanonista, jossa olin silloisen työantajani, Popeda- orkesterin mukana suorittamassa työtehtäviä, eli huolehtimassa äänentoistosta rauhanturvaajille orkesterin esíintyessä. Palasin kotiin ja olimme silloisen siippani kanssa lähdössä lomailemaan keskeiseen Norjaan, ja tarkoitus oli majailla Stjördalin varrella sijaitsevassa majatalossa, jossa olimme aimminkin oleilleet. Talo oli Flora Brun leirintäalueen yhteydessä, isäntäperheen talon vieressä, sellainen Kårhuset, palvelusväentalo, ja olikin mukava paikka majailla. Stjördal …

  Kysymys voi johtaa tässä tapauksessa hieman harhaan, varsinkin jos vaimoväki pääsee lukemaan ukon niskan takaa sivusilmällä otsakkeen. Mikäli näin käy, ja tietää ettei omista Ron Jeremyn kaltaista ratapölkkyä, kannattaa ainakin yrittää selittää vaimolle, että tässä tapauksessa ei puhuta miehisyysgeenin tuomasta onnesta, tahi onnettomuudesta, vaan lohen koosta. Otsakkeen kysymykseen voisi vielä lisätä alaotsakkeen; Jos ratkaisee, niin millä kokoon voi vaikuttaa? Ruoditaanpa asiaa hieman syvällisemmin: (Kaikki mitä allekirjoittanut nyt julki panee, on omassa aivosolukossa pähkäiltyä, tai muilta kuultua, ja en missään nimessä osoita ketään mihinkään gategoriaan.) Puran asiaa aloittamalla sillä, että minulle lohen koko on ehkä suurin kriteeri, millä valitsen kalastuspaikkaa …

Valtakunnan toisessa perhokalastusta käsittelevässä julkaisussa oli E.S:n kirjoittama juttu perhopenkeistä. Myös valtakunnan suosituimmalla perhokalastusta käsittelevällä internexvoorumilla keskustelu käy näköjään kuumana hieman parempien penkkien ympärillä. Ollako rotaatio vai ei? Siinäpä vasta kysymys, joka selvästi jakaa mielipiteitä suuntaan tai toiseen. Henk. koht. en sitä tarvitse, ja en aio ottaa asiaan kantaa seuraavassa sen enempää. Mutta ajattelin hieman valottaa omia käsityksiäni perhopenkeistä, ja laittaa julki omat mielipiteeni noista kahdesta penkistä, jotka minulta löytyy, ja joita aktiivisesti käytän. Penkit ovat HMH Standart Vise ja Regal Medallion Series Minun mieleeni selvästi juolahtaa päällimmäinen kysymys, jonka varjolla itse lähtisin nyt penkkiä ostamaan, mikäli sellaisen tilanteen edessä …