Pitkä on ollut väli sitten viimeisten vuodatusten.
Voin vain todeta, että aika ei yksinkertaisesti juurikaan enää riitä kirjoittelemiseen, ja aivopierujen tuhauttelemiseen internexin ihmeelliseen maailmaan.
Kuten monet jo varmaan tietävätkin, otin vastaan pestin, jossa todellakin poistuin omalta mukavuusalueeltani. Lähdin mukaan Chasing Silveriin, ja minusta tuli siis oikea Päätoimittaja, tai nyt kun lehtisen puhumakieli on oikein enklanti, niin Editor in Chief taitaa olla oikea titteli. Voin muuten sitten kertoa, että on Todella kovaa hommaa tehdä tuollaista lehteä, varsinkin, kun ei ihan ole omalla tietotaidon paremmuusalueella. Mutta ihminen on kyllä hyvä oppimaan, kun se oikein patistetaan nurkkaan.
Tosin perheen toinen puolisko, siis vaimo, ei ole tainnut nautia isännän ”sivutoimesta” ihan niin täysin siemauksin. Mailia tulee hysteerisesti, ja kaikkiin pitäisi pystyä edes jollain tavalla reagoimaan. Yhtenä iltana, jolloin taas kerran istuin puolenyön aikaan sohvalla, ja taisin naputtaa mailia Canadaan, ja puhisin kuin Aku Ankan auton kumi tyhjetessään, vaimo tuli olohuoneeseen ja kysyi: ” Ootko nyt ihan varma, että pystyt tekemään tätä lehtihommaa, kun on noita oikeitakin töitä?” Istuin hölmistyneenä, ja nostin katsettani vaimoon, enkä voinut vastataa kuin; ” En mää vaan tiedä..”
No, miltei maalissa ollaan vuoden kakkosen kanssa, mutta vielä on säätöä..
Eniveis, tuolta www.chasingsilvermagazine.com löytyy lehden uudet sivut, jotka Tuupola on omin pikku kätösin värkännyt. Meidän oma ”mediamogulikin” soitteli Mörrumilta, ja hommat tuntuvat olevan mallillaan.
No kuiteski, olin tiistaina Hämeenlinnassa vetämässä perhoiltaa paikallisille lohimiehille, ja mukavaa hommaahan tuo kaikesta kiireestä huolimatta on. Perhonsidonta, ja lohenkalastus ovat asioita minun elämässäni, joita ilman olisi vaikea kuvitella olevansa. Välillä pysähtyykin ajattelemaan elämän mukavia asioita, ja voi vain toivoa, että terveys pysyisi yllä, ja voisi harrastaa vielä pitkän aikaa.
Olin myös Joensuun miesten matkassa Skotlannissa, Teijolla, siis Tay- joella, Lower Kinnairdin pätkällä muutama viikko takaperin. Hieno reissu, vaikkaki olosuhteet olivat kalastajia vastaan. Laitan silläkin uhalla, että Kelson hirttää minut munista puuhun, muutaman kuvan tuolta matkalta. Oli niin mukavaa, että nämä kuvat voi hyvällä mielellä jakaa..
seuraava >
