Aah, tuo pimeys.. Perhonsitojan kulta-aikaa. Olen istunut tiiviisti penkin äärellä, ja jälleen kerran voin todeta, että tuo pieni ja pippurinen perho Ally´s Shrimp on sitten tuossa kympin kolmihaarassa todella Vittumainen sitoa. Onko sormeni kuin nippu sukuelimiä, mutta jotenkin saan ensimmäisissä tuon kokoluokan Allyissa aina muutaman tanakan piston koukun kärjestä.. Muutenkin Allyt ovat ainakin minulle haastavia sidottavia, jotta saan niistä sellaisia kuin haluaisin niiden olevan. Kuvan perhoista pienemmät ovat Partridgen kymppejä ja nuo isommat Kamasanin kasissa. Kamasaniin menee iisisti, mutta kun tekee noita pienempiä, alkaa kiroilua kuulumaan sidontapöydän ääreltä. Laitan aina hopean rungon alle, jotta oranssi takarunko pysyy kirkkaana myös kastuessaan. …

Skannailin tuossa vanhoista lehdistä, joita löysin kaapin pohjalta, muutaman vuosien varrella kirjoittamani jutun lisää, ja laittelin ne tuonne “publications”- osastolle. En saanut kaikkia löytämiäni lehtiä skannattua, mutta yrittelen jossain vaiheessa lisäillä niitä tänne. Laatu ei todellakaan ole mikään hyvä, mutta kai niistä selvää saa…

Syksy on minulle siinä suhteessa mieluista aikaa, koska iltojen pimetessä perhonsidonta alkaa taas todenteolla. Tai no, oikeastaan se on myös hieman “orjuuttavaa”, koska tänä syksynä olen ottanut aika paljon perhotilauksia vastaan, ja ne pitäiskin nyt kunnialla saada täytettyä ennen ensi kauden alkua. No mutta hyvääkin tästä aiheutuu. Materiaalien hankinta tuli ajankohtaiseksi, ja sainkin hieman täydennettyä varastoja, ja hyviä materiaaleja löytyikin. Tämä perhonsidonnan sosiaalipuoli on siitä hyvä, että vuosien varrella on kertynyt paljon kontakteja niin koto- Suomesta kuin ulkomailtakin. Totuuden nimissä, minä yritän hankkia materiaalit täältä, alan liikkeistä, ja jos niistä tai tutuilta ei löydy, niin sitten täytyy hankkiutua ulkomaan elävien …

Lisäisin tuonne Publications- osastolle muutamia “uusia” PDF :iä, joita VMS ystävällisesti minulle lupasi käyttöön, joten jos kiinnostaa lukea PK lehteen vuosien varrella kirjoittamia juttua, niin sieltä sitten vaan..

Eräs asia mistä juuri ei puhuta, tai en siis tiedä onko siihen sen paremmin kiinnitetty huomiota, on kolmihaarakuokun asento putkiperhossa. Itse olen paljonkin vuosien varrella havainnoinut asian tiimoilta, ja nykyään noudatankin tiettyä kaavaa asiassa. Aikanaan, kun rupesin putkia käyttämään, suurin ongema oli löytää sopivia koukkuja. Kokeilin kaiken merkkisiä ja mallisia. Sitten kun jostain käteeni eksyi Sawadan kolmihaarat, oli kuin taivas olisi auennut. Ne ensimmäiset Sawadat olivat jotakuinkin samanlaisia kuin nykyisetkin, ja muistan erään reissun Sävärin kanssa Björalla, kun paikalla oli ranskalainen kalastaja, joka oli sellainen ”koukkufriikki”. Kun Tapsa oli esitellyt Sawadan koukun ranskikselle, hän oli pyöritellyt koukkua käsiissään, ja todennut; …

Meitä lohenkalastajia on moneen junaan. Toiset vannovat perhon nimiin, toiset siimojen, jotkut erilaisten taktiikoiden ja useat soveltavat vähän kaikkea sekaisin. Mikä sitten on se tie onneen ja Valhallaan, josta me kaikki noina synkkinä syysiltoina haaveilemme? Koko totuutta ei kukaan tässä maailmankaikkeudessa voi kertoa, mutta voimmehan me purkaa lohenkalastusta hieman osiin, ja yrittää selvittää johdannaisuuksia tuohon kysymykseen. Ensinnäkin, lohta saa vain lohipitoisesta vesistöstä, joten se kai on kaiken A ja O. Ja sitten tietenkin vuodenaika, jolloin kalat ovat joessa on tärkeä onnistumisen kannalta. Nämä kaksi asiaa taitavat olla kaksi ainoastaan varmaa seikkaa tässä meille niin rakkaassa harrastuksessa. Näitäkin me lohestajat puramme …

Viime vuonna en elokuussa käynyt pohjoisessa, joten tänä vuonna odotukset olivat korkealla. Pidän elokuun reissuista, kun homma menee luontaisesti poikki, koska pimeällä kalastus ei ole minua varten. Sen sijaan sauna, kunnon iltapala, pari Zacapaa ja bissee, ja ennenkaikkea hyvä ja mukava seura tekevät näistä elokuun reissuista hienoja. Kalojakin saatiin; kaikenkokoisia, värisiä ja merkkisiä mitä nyt joesta löytyy. Hienointa oli se, että kaikki saivat kalaa. Itselläni hienoin hetki osui viimeiselle illalle, kun olin aloittamassa kalastamaan viimeisiä laskuja. Minulla oli kellu-2-4 siimana ja perukkeen päässä Ally´s Shrimp. Olin ensin koheltanut Glödärin koukun suoraksi SwingSwängSnakeandRoll- heiton päätteeksi, kun sain rannaritkin sellaiseen solmuun, että …