Rakastan lukea vanhoja lohenkalastustarinoita. Yksi parhaista on mielestäni Ernest Schwiebertin “The night of the Gytefisk” kirjasta “In search of silver”. Tarina on kirjoitettu 1976, ja ajattelin, että käännän sen tänne, hieman lyhennettynä ja mukailtuna. En millään tavoita tunnelmaa joka on alkuperäisessä, ja mikäli kyseisen kirjan omistaa, suosittelen vahvasti tarinan lukemista.   The Night of the Gytefisk Aurinko oli vielä alhaalla pohjoisessa horisontissa, ja oli kummallisen valoisaa ollakseen kahden aikaan aamulla. Soutajat päättivät vihdoin pitää tauon. Kukaan ei jaksa kalastaa kymmentä tuntia putkeen keskiyön auringossa. Venemiehet ajoivat veneen onnistuneesti rantaan kivien korahtaessa keulan osuessa kivikolle. Oli kuulas keskikesän yö, ja tuulenvire rikkoi …

Kun nykyään monilla vesialueilla, joihin Atlannin lohi nousee harrastetaan Pyydä ja Päästä- kalastusta, on mittanauha enemmän kuin standardi kalan koon määrityksessä. Olen jo vuosia katsellut noita erilaisia kalkulaatiojörjestelmiä, joilla voidaan kalan paino arvioida. Mielestäni paras, ja paikkansa pitävin näistä taulukoista on norjalainen pituus/ paino- taulukko. Katselin joku ilta jotain sivua, jossa oli monta erilaista laskuria, ja kun sinne syötti mittoja, tulokset heittivät jopa kuusi kiloa. Se suurimman tuloksen antava oli kyllä aivan täyttä paskaa.. Tottakai, ainoa oikea menetelmä saada kalan eksaktimpi paino on punnita kala pussissa. Itselläni on sellainen C&R- havaksesta tehty pussi, johon menee isokin kala suorassa, eikä pussi …

Ajattelin tässä vesikelin jyllätessä ulkona kirjoitella aiheesta, joka on kuluneen kevään ja kesän tiimoilta ollut pinnassa. Olen kevään ja alkukesän myötä osallistunut erilaisiin tapahtumiin, jossa olen ollut Loomisten kanssa “ulkoiluttajana”, ja myös yrittänyt antaa opastusta heitossa niin pienille ryhmille, kuin yksittäisille henkilöille. Monesti, ja aika useinkin ongelma on  sinä, että sellaisia osaavia heitonopettajia tuntuu olevan hankala saada varattua, ja ne muutamat sertifioidut ovat niin kiireisiä, että opetusta on vaikea saada. Silloin turvaudutaan meikäläisen kaltaisiin amatööreihin, mutta parempi kai sekin, kuin ei mitään.. Käydään tässä muutama perusprinsiippi läpi, ja yritetään sanallisesti ja kuvien avulla selventää muutama asia, jotka tuntuvat monesta olevan …

…, kun sitä saa tartutettua sellaisen oikeasti isomman kalan, niin tottakai siitäkin voi tuntea jo hyvää mieltä, mutta sen menettäminen on aina kova paikka. Ainakin minulle. Olimme hakanneet poolia kovassa ylätuulessa, ja heittäminen oli sellaista kikkailua, jotta sai perukkeen edes jollain tavalla oikenemaan. Tässä tapauksessa en voi enempää korostaa kummaltakin puolelta heittämisen taitoa, joka voi olla ainoa konsti onnistua tälläisessä kelissä. No, siis olimme heittäneen poolia, ja päästessäni poolin alapäähän, kohti leveää niskaa, ajattelin itsekseni, että voi helvetti, mitä hommaa. Voi Ahti, jos siellä kuuntelet, anna nyt yksi lohi! Inter- kolmos- nelonen oikeni hyvin tuulesta huolimatta, ja kun siima lähti …

Olimma poikain kanssa pohjoisessa muutaman viikon, ja olihan sitten mukava reissu. Parilla joella, ja erittäin upeilla pooleilla kalastelimme, ja mikä parasta, kaikki saivat kalaa. Lohenkalastus on tuuripeliä, jossa suurinta osaa näyttelee osuminen poolille silloin kun siinä on kaloja. Toisilla tämä tuuri osuu useammin kuin toisilla, ja tottakai pienet nyanssit vaikuttavat positiivisesti kalan saantiin. Ongittiin korkeaa vettä, normaali vettä, ja sitten lopussa tuli sellainen tulva, että ei tarvinnut enää onkia… Jälleen kerran voin taas todeta, että onkiminen on mukavaa kun vehkeet on kunnossa, eikä tarvi miettiä pystyykö tilanteesta huolimatta heittämään sinne minne on tarvis. Viihdettä kansalle. Muutama kuva alla ja oikein videotakin …

Asia mistä en juurkaan ole puhunut, tai paremminkin päästänyt aivopierua, on lohen väsytys. Yksinkertaisesti, jokainen väsytys ja väsyttäjä, on oma tilanteensa, johon ei yksioikoista totuutta olekaan. No, tuossa joku viikko aiemmin vastailin eräälle puolitutulle kysymykseen, jossa sivuttiin tilnnetta, jossa lohi on onnekkaasti tarttunut perhoon ja ollaan päästy siihen kalastuksen vaiheeseen, jossa onnenkauppa ja pettymys kulkevat käsi kädessä. Tuon julki omia kokemuksia nyt hieman asian tiimoilta. Olen saanut lohia, kaiken kokoisia, ja vaikka jokainen väsytys on omanlaisensa, kuitenkin noissa hommissa jotkin ”lainalaisuudet” pätevät. Otetaan tietysti heti tästä pois esimerkiksi Alaköngäs, Jockfall ja muut tuollaiset extreme- paikat. Olen huomannut muutaman seikan helpottavan …

Kesäkuun 1. vko on ollut ns. “pelkkää piippausta”, kun hyvien kavereiden onnistumiset tulevat kuvien muodossa puhelimen näyttöön. Poijjaat ovat pyörineet keski- Norjassa, ja kalaa on tullut hyvin tonttiin, ja komeita. Kaikille Saamamiehille vilpittömästi Onnea!! Voi kumpa itsekin saisi jonkun sintin kesän aikana.. Itse olin perhelomalla, joka kyllä teki gutaa, mutta oheisongelmat, kuten auton rikkoontuminen ja siitä jountuvat hermeettiset ylimääräiset kulut pistävät kyllä mielen todella synkäksi… tähän voisin sanoa, että voi vittu. No, jotain hyvääkin.. Otin ennen lomaa itseäni niskasta kiinni, kun olin antanut kaikki GP:ni pois, ja päätin sitoa niitä nyt varastoon. Tilasin myös Siltasen Tonilta muutaman GP:n joita odotan …